Siksi oli ihan mukavaa palata arkeen eli dieetin pariin. Värikkäät salaatit, puhdas liha ja munakkaat maistuvat ja nyt niitä oikein halusi, tietäen, että olo paranee syömällä hyvin. Vatsa ja suolisto taisivat tykätä paluusta kevyempään ja raikkaampaan ruokavalioon. Olo on ainakin huomattavasti parempi. Tosin vatsa on alkanut taas pitämään murinaa, jota loppudieetistä kuului usein ja kovaa. Ja ei tässä ehtinyt kuin pari päivää mennä niin muistan taas miltä ystävämme nälkä tuntuu. :D
Aamulenkkiä säässä kuin säässä...
Perinteisiä ruokaostoksia.
Mieleni tekisi täysjyväleipää ja minttu-suklaa- Quest baria. Siinä on mun ruoka-himotukset tällä hetkellä. Parskaali puolestaan kyllästyttää. Toisaalta aika hyvin, kun parsakaali alkoi tökkimään vasta tässä vaiheessa dieettejä. Munakas on herkkua edelleen, kunhan siihen ei tunge pakastepinaattia. Hieman meinaa mennä kuitenkin hermot valkuaisten ja keltuaisten erotteluun...
Tämä viikko menee "vähähiilihydraattisella" eli ainoat suuret hiilarin lähteet ovat edelleen riisi ja bansku. Riisiä iso annos joka päivä kerran ja banaani aina treenipäivinä. Treeniohjelma mukailee samaa, mitä 2 viikkoa ennen ekoja kisoja. Pitkää sarjaa ja pumppia.
Ja voi moro, että muuten tuntuu! Kun menin salille vääntämään jalkoja ekan kerran kisojen jälkeen, tuntui, ettei reisissä ole yhtään voimaa! Nöyränä laitoin painoja pienemmäksi ja todellakin väänsin sarjat loppuun. Viimeistään siinä kohtaa tajusin, kuinka rankan projektin kroppa on käynyt läpi. Kaikki se viimeistely, lihasten tyhjentäminen, täydentäminen, kuivattelu ja staattinen lihasjännitys lavalla. Olen ajatellut, että pitäisin Lahden kisojen jälkeen viikon lepoa treeneistä, tai maksimissaan sellaista kevyttä jumppaa ja sellaista liikuntaa, joka sitten sattuu huvittamaan. Antaisin kropan palautua rauhassa.
Mutta tosiaan nyt ei ole se aika, kun otetaan rauhallisesti, vaan nyt paahdetaan täysillä eteenpäin!;) Vaikka jouduin astetta kevyempiä painoja käyttämään, niin tuntuma löytyi todella hyvin. Tuntui, että saan kohdistettua lihastyön juuri sinne minne pitääkin ja ajettua lihakset hyvään pumppiin. Lihakset ovat olleet seuraavina päivinä hyvinkin ramaisevissa olotiloissa ja aamulla fiilis on aika raato, mutta loppujen lopuksi voin tosi hyvin. Ja mikä ehkä tärkeintä, niin mieli on pirteä ja iloinen. Mitä nyt ajoittaista nälkä-kiukkua ei lasketa.
Olenkin innolla järkkäillyt seuraavia kisoja varten pieniä juttuja. Uudet värinlevityssienet, uusi jumppakuminauha kadonneen tilalle ja kisakenkien putsaaminen ovat kuuluneet valmisteluihin. Kovasti olen pohtinut myös sitä kaipaavatko kisabikinit lisää blingiä vai ei...
Mulla alkaa maanantaina kahden viikon työkeikka, niin tässä on sitten muutakin ajateltavaa viimeisiksi dieettiviikoiksi. Duunikuviot tulivat aika yllättäen, mutta niin hyvään saumaan! Tämä 2 viikkoa on aivan täydellinen pätkä tähän elämäntilanteeseen. Hieman jännittää, miten sitä jaksaa ja ehtii tekemän kaikki viimeisen viikon valmistelut ennen kisoja, mutta uskon, että kaikki hoituu hyvin. Nyt kun tiedän mitä minäkin päivänä täytyy tehdä, niin tuntuu jotenkin helpommalta lähteä seuraaviin kisoihin, vaikka olenkin töissä edeltävän viikon. Tietysti tässä on se jännittävä puoli, että kilpailu on Lahdessa, joten mulla ei ole kotipaikkaetua. Eli nyt on sitten pakko muistaa pakata kaikki mukaan, kun oma kämppä ei olekkaan aivan nurkan takana. Jotenkin mulla on sellanen luotto, että pakkaaminenkin menee jo enemmän rutiininomaisemmin ja tärkeimmät tulee mukaan. Niin kauan kun mulla on henkkarit, bikinit, kisakengät ja värit niin enköhän mä reissussa pärjää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti