Six weeks left!

Mua jännittää! Tänä aamuna heräsin ja aloin jännittämään. Ajattelin tulevaa kisapäivää ja sitä hetkeä, kun takahuoneesta astellaan lavalle. Mua jännittää myös mun terveys. Olen ollut flunssassa ja mun suunnitelma oli parantua siitä niin, että tänään olen iskussa, terveenä ja valmiina salille. Mua jännittää, että jos sairastun uudestaan ja olen flunssan kourissa loppu dieetin ajan. Jännittää, että stressaan ja kroppa junnaa paikallaan, koska stressaan. Mua jännittää onnistuuko meikki, miten käy kisakenkien kanssa ja miten koko loppu dieetti etenee.

Jäljellä on 6 viikkoa. Apua oikeesti, mihin se aika menee!?  Aamulla kun jännitin niin mun sydän hakkas lujaa ja mua niin jännitti. Se on hassua miten välillä tulee tollasia jännitys-kohtauksia. Se on sellaista innostunutta jännitystä, mutta samalla sellaista stressaavaa jännitystä, onnistuuko kaikki. Tää oli eka tällänen virallinen jännittämis-moment tällä dieetillä.

Eilen mulla oli hiilihydraattien tankkaus ja se oli kivaa. Rakastan hiilareita. Kuuden aterian rytmillä mentiin ja illalla alkoi väsyttämään. Tällä kertaa en simahtanut ihan yhtä lailla kuin viimeksi, eikä tällä kertaa tullut kovaa päänsärkyä. Enkä heränny yöllä hikisenä. Mutta näin unta ja huusin unissani koiralle niin, että sain kämmpikset ihmettelmään ja havahduin itse hereille. :D Aamulla kuitenkin nukutti niin vietävästi, vaikka alla oli vähintään 9 tuntia unta. Vähän sellainen hiilari-pöhnäinen olo.

Tänään aion käydä kokeilemassa miten se puntti kulkee flunssan jälkeen. Nyt hikoiluttaa, vaikken ole vielä salilla. Hikoiluttaa, koska mua jännittää! Ja toivottavasti myös siksi, että aineenvaihdunta sai buustia eilisistä hiilareista. Uhkun puhtia ja päättäväisyyttä. Aion hoitaa kisavalmisteluja sekä kouluun liittyviä tehtäviä. Aion selviytyä niukalla dieettiruualla ja rokata tämän dieetin loppuun. Ja sanonko vielä kerran, mua jännittää!!