Tosiaan korkkasin uuden treeniohjelman kisojen jälkeen viikon huilittuani. Kuukauden sisään on painojen heiluttelun lisäksi mahtunut yksi viikko flunssaa potien kaukana kuntosalista. Kyllä kärsivällisyyttä taas koeteltiin, mutta kannatti jälleen kerran malttaa ja antaa kropan tervehtyä rauhassa. Tällä hetkellä ohjelmaan kuuluu vain 4 punttisalipäivää. Ihan kivaa vaihtelua ja tuntuu, että aikaa jää muuhunkin vapaa-ajan toimintaan. Kuntosalin lisäksi ohjelmassa on vähän aerobistakin.
Entäs ruokailut? Ennen virallista päätöksentekoa (josta kerron kohta lisää) noudatin reverse-dieettiä sellaisella omalla joustovaralla. Pääsääntöisesti punnitsin ateriat, mutta annoin itselleni luvan myös herkutella. Eli välillä söin terveellisesti ja välillä sitten epäterveellisesti. Tietyllä tapaa maistelin herkkuja myös sen asian varjolla, etten ollut vielä tehnyt lopullista päätöstä jatkon suhteen.
Pari viikkoa sitten painiskelin kovasti päätöksenteon kanssa. Jatkaisinko kisaamista samantien vai en? Vaakakupissa painavimpana tekijänä on ollut ikäni. Tuleva vuosi on viimeinen, kun pystyisin kisaamaan junioreissa. Haluaisin hyödyntää junnuvuoden ja koluta junnukisat ihan kunnolla. Jäisikö minua harmittamaan jos en kokeilisi siipiäni tässä sarjassa uudestaan?
Kuukauteen mahtui myös tiimin yhteinen treenipäivä, jonne matkattiin fitness-kamujen kanssa. Valmentajan näkeminen, rohkaisut jatkamiseen, ensimmäiset posetreenit sitten kisojen ja fyysisesti raskas reisi-treeni innoittivat minua lopulta lopettamaan jahkailun. Lisäksi vuoden kestäneen valmennussopimuksen loppumisajankohta antoi myös pientä painetta tehdä vihdoin päätös jatkosta. Hirmuinen pähkäily ja muiden mielipiteiden kuuntelu tuottivat sitten lopulta tulosta.
Nyt minä siis vihdoin päätökseni tein. Onhan se tämäkin kivi käännettävä ja kurkistettava mitä kiven alta löytyy. Kevät, Helsinki ja junnukisat. Täältä tullaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti